Venäjänkielen tarpeesta Turussa

Todellisuus ei kuitenkaan Turun alueella vastaa mitenkään ihanteita venäjänkielen hallinnasta. Turussa voi opiskella venäjää peruskoulussa ja lukiossa, vieläpä sellaisen opettajan johdolla, joka kannustaa kartuttamaan kielitaitoa myös Venäjällä. Lisäksi kaikki Turun kolme korkeakoulua tarjoavat erittäin korkealaatuista kielen ja kulttuurin opetusta. Turun yliopistossa voi opiskella Venäjän kieltä ja kulttuuria aina maisteriksi asti, Turun kauppakorkeakoulu tarjoaa koulutusta niin venäläiseen liikekulttuuriin kuin itse kieleenkin ja Åbo Akademin opetusohjelma Ryska språket och litteraturen täydentää tätä tarjontaa. Opintojen lisäksi kaikki nämä laitokset kannustavat lähtemään Venäjälle käytännön oppiin erilaisten vaihto-ohjelmien avulla.

Mutta mutta, mitä saa vastineeksi jos todella opiskelee itsensä Venäjän kielen ja toimintatapojen ammattilaiseksi? Mitä tekee Turussa suomalainen, joka puhuu sujuvaa venäjää ja omaa hyvän kulttuurin tuntemuksen? Oma mielipiteeni on, että ei mitään. Olen itse ollut kahdesti puolen vuoden vaihdossa Venäjällä opiskelemassa kieltä paikan päällä, lisäksi olen kirjoittanut venäjän ylioppilaskirjoituksissa, opiskellut itselleni kandin paperit Venäjän kielestä ja kulttuurista, tehnyt sivuaineen kauppakorkeakouluun venäläisestä liiketaloudesta ja suorittanut erikoistumisopintoja Venäjän hallintojärjestelmästä Helsingin yliopistossa.

Entä minkälaisia mahdollisuuksia on koulutukseni minulle tarjonnut? Pystyn nyt toimimaan oppaana Pietarissa ystävilleni, voin jutella venäjäksi jos joku venäläinen yhtäkkiä sattuisi tarvitsemaan juttuseuraa ja voin selvittää asioita lomamatkalla Itä-Euroopassa venäjäksi. Mutta töitä en kielen ja kulttuurin tuntemuksella Turusta löydä. Puoli vuotta etsin ja ihmettelin, kunnes tajusin, että minun on joko muutettava Helsinkiin rakkaasta kotikaupungistani tai lähdettävä liikemaailman pyörteisiin. Päätin unohtaa koulutukseni ja vaihtaa alaa. Turku on kaukana Venäjästä ja vain harvat yritykset pitävät alueella yhteyksiä Venäjälle. Näiden yrityksien lisäksi ei ole yhtään julkisen tai kolmannen sektorin toimitsijaa, joka pitäisi yllä jatkuvia suhteita, lukuun ottamatta vähäisiä Itämerenalueen projekteja, joissa venäjä ei kuitenkaan ole toimintakielenä.

Mielestäni on turha jupista, etteivät opiskelijat tai oppilaat arvosta venäjän opintoja täällä Länsi-Suomessa. Todellisuudessa kielellä ei tee täällä mitään. Jos Turku lähtee voimakkaasti tukemaan venäjänkielen opiskelua tarkoittaa se, että olemme valmiit tukemaan aivovuotoa muualle Suomeen. Se ei taida olla Turku-strategian mukaista?! Ennen kuin kaupunki lähtee innolla tukemaan venäjänkielen opetusta, kannattaisi sen kartoittaa kielen todellinen tarve tällä seudulla. Rinteen aloite saattaa kuulostaa ihanteelliselta ja kannatettavalta, mutta mitään reaalipohjaa sillä ei ole.

Piia Elo